Kiipeäminen Suomen tuntureille


Suomen maassa ei korkeita vuoria ole kiivettäväksi, mutta monet lähtevät vaelluksille Lapin tuntureille. Tunnelma Lapin kesässä on ainutlaatuinen ja siellä sielu lepää. Tieto siitä, että tunturit ovat olleet paikallaan jo 2000 miljoonan vuoden ajan, vetää hiljaiseksi. Nykyisen muotonsa ne saivat noin kymmenisen tuhatta vuotta sitten, mannerjäätikön virratessa Suomen yli.

Kiipeäminen Suomen tuntureille

Lähde ikimuistoiselle vaellusretkelle Lapin tuntureille. Tuntureista löytyy sopiva kiivettävä kaikenikäisille. Mukaan voi ottaa myös perheen pienimmät. Haastavimmille tuntureille kannattaa pakata mukaan enemmän ja on myös miettimisen arvoista, jaksavatko perheen pienimmät tulla mukaan. Joka tapauksessa kaikille löytyy sopiva tunturi valloitettavaksi.

Tunnetuimmat tunturit

Yksi tunnetuimmista tuntureista on Kilpisjärvellä sijaitseva Saana. Sen korkeus merenpinnasta on 1029 metriä. Saanalle pääsi vielä vuoteen 2017 saakka kiipeämään rappusia pitkin, mutta ne jouduttiin turvallisuussyistä purkamaan. Uusia rappusia odotellaan Saanalle, kunhan rahoitus on päätetty. Saana on vaikeusasteeltaan suhteellisen helppo. Siellä on vielä rappusten aikana käynyt jopa aivan pieniä lapsia, joten se on hyvä vaihtoehto perheille. Matkalle kannattaa varata mukaan sadetakit ja lämmintä juomaa, sillä sateen yllättäessä voi tulla koleat oltavat. Kiivettäessä Saanalle, voi matkalla bongata ainoastaan Saana-tunturin alueella elävän tundrasinisiipi-perhosen, sepelrastaita, keräkurmitsoja ja tietenkin poroja. Halti kuuluu Suomen tunnetuimpiin tuntureihin. Sen korkeus merenpinnasta on 1361 metriä. Se sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla. Haltilla sijaitsee Suomen korkein kohta (1324 metriä). Halti on ollut saamelaisille pyhä paikka ja sen vesistöt ovat toimineet nk. elämänlähteenä niiden kalasaaliiden ansiosta. Haltilla on sijainnut useita pyhiä palvontapaikkoja. Alue on tärkeä myös poron omistajille, sillä siellä kasvaa runsaasti jäkälää. Haltille voi lähteä vaeltamaan montaa eri reittiä pitkin. Se sopii sekä kesä- että talvivaellukseen. Yksi reitti Haltille lähtee Kilpisjärveltä, josta on Haltille matkaa 55 kilometriä, kun kuljetaan Kalottireittiä pitkin. Haltille voidaan vaeltaa myös Pitsusjärven autiotuvalta, jolloin matkaa Haltille tulee 12 kilometriä. Maastona reitti on aluksi loivaa nousua ja reitti vaikeutuu vasta loppua kohti. Kiipeilyvarusteet eivät ole tarpeen Haltilla. Haltille pääsee myös Norjan puolelta. Sallatunturi on Sallassa sijaitseva kahden huipun tunturi. Sallatunturille pääsee esimerkiksi kulkemalla niinkutsuttua UKK-vaellusreittiä. Jos olet liikkeellä lapsiperheen voimin, kannattaa kulkea esimerkiksi Keselmäjärven ympäri. Tälle reitille voi ottaa lastenrattaat mukaan. Lapsiperhe voi kokeilla myös vaikkapa Karhutunturin vaellusreittiä. Matkalla näkee varmasti paljon henkeäsalpaavia maisemia. Mikäli päätät lähteä Sallatunturin maisemiin, suosittelemme ehdottomasti ottamaan mukaan kartan. Paperikarttojen lisäksi yksi vaihtoehto on ladata Citynomadin sovellus älypuhelimeen. Sen avulla näet koko ajan kulkemasi reitin. Citynomadin karttapalvelu toimii myös puhelimen nettiselaimella. Ja koska Sallan alueella ei välttämättä ole aina Internet-yhteyttä, voi kartat ladata valmiiksi puhelimeen.

Pidempää reissua vailla?

Jos mielesi tekee lähteä pidemmälle reissulle, sopii Lapin tunturit siihen tarkoitukseen erinomaisesti. Syksy ja kevät ovat yleensä vaeltajien suosituimmat vaellusajankohdat. Silloin keli ei kuumene liikaa eivätkä hyttyset häiritse. Lisäksi luonnon kaunis ruska ja ihanat värit tulevat upeasti esille ja mieli todella lepää.

Pidempää reissua vailla?

Kevon reitti kulkee Kevon luonnonpuiston läpi ja se on kaikkiaan 63 kilometrin pituinen. Reitti on vaativa ja se käsittää sekä joessa kahlausta että laskeutumista kanjonin pohjalle ja takaisin ylös tunturipaljakalle. Alue on erittäin kaunis ja reipas joukko voi kulkea reitin neljässä päivässä. Erään seurueen matkaan kului vajaa 30 tuntia, jos taukoja ei lasketa mukaan. Reitin aikana pääsee näkemään esimerkiksi Fiellun vaikuttavan vesiputouksen. Lisää tietoa tuntureista löydät Lapin verkkosivuilta.

Comments are closed.